Toissapäivänä oli vapaapäivä. Heräsin kumminkin kärttyisenä ja mikään tekeminen ei alkuun tuntunut kivalta ajatukselta. Kuitenkin vastoin kaikkia odotuksia sain jotain aikaiseksikin. Päätin vihdoin puhdistaa olohuoneen kahvipöytänä toimivan vanhan arkun kummallisesta kiiltävästä maalistaan. Tavoitteena oli päästä lähelle puupintaa tai saada siihen edes vähän elävämpää ja hengittävämpää, ehkä hieman etnistä fiilistä.
Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Arkku ennen maalinpoistoa:
Seuraavana askeleena maalinpoistoaineen levitys. Sujui sutjakasti isolla siveltimellä. Annoin vaikuttaa n. 20 min.
... jonka aikana maalipinta rupesi kupruilemaan lupaavasti..
Ja tadaa! Poisto voi alkaa. Metallisella lastalla homma käy kuin leikki ja vanhojen maalipintojen kirjo ja puunpinta tulee näkyviin. Tyydyttävä tunne!
Kansi ensimmäisen poistokerran jälkeen. Päätin, että turha hinkata näitä rippeitä hikihatussa joten levitin vielä tälle pinnalle lisää poistoainetta ja poistin kuten ensimmäiselläkin kierroksella.
Maalinpoiston jälkeen ohjelmassa oli vielä kunnon pesut, ettei mahdolliset maalin jämät likaa mattoja ja ympäristöä.
Uudestisyntynyt arkku paikoillaan. Todella pienellä ja yksinkertaisella projektilla on suuri vaikutus yleisilmeeseen ja mielestäni todellakin vaivansa arvoinen homma! Turha ostaa uutta jos vanhasta saa kunnostettua pikkuvaivalla ja alakoulutason puutyötaidoilla onnistuen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti